Näin ollen on sitten joulukorttikausi polkaistu käyntiin! Tämä on perinne, joka jakaa ihmiset voimakkaasti kahteen leiriin: niihin, jotka välittävät lähimmäisistään ja niihin, jotka eivät. Itsehän tunnettuna hyväntekijänä kuulun ensimmäiseen ryhmään ja töherrän jouluntoivotukset ainakin niille noin kahdelle kaverille, joiden osoite ei ole muuttunut kuluneen vuoden aikana ja lisäksi satunnaisotannalle sukulaiskuntaa.
On kuitenkin myös heitä, jotka ovat ajautuneet vaaralliseen joulukorttikierteeseen. Tästä hyvänä esimerkkinä rakas äitini: määrästä päätellen nainen kirjoittaa kortteja kaikille entisille luokkakavereille, vakuutusneuvojille, mökkinaapureille tai ylipäätään kellekään, jonka osoitetiedot on onnistunut saamaan hyppysiinsä. Kortteja on kirjoitettava niin paljon, että olisi perusteltua hälyttää partiolaiset avuksi. Näin ei valitettavasti kuitenkaan ikinä toimita, sillä on mieluisampaa orjuuttaa omaa tytärtä.
Tämä sekoilu aiheuttaa kuitenkin sen, että myös saapuvien korttien määrä on mittava. Ja mikäpä olisikaan hauskempaa, kuin korttien vertailu! Kuka on jaksanut itse väkertää huopakankaan kanssa, kuka on tukenut kortillaan kuuroja jäniksiä, kenen lapset näyttää vaivaantuneimmilta kuvassa...
Mistä tulikin mieleeni, että mikä siinä on, että lapset on aina pakko alistaa näihin kuviin törröttämään? ”Koska on tosi kiva nähdä, miten lapset kasvaa”, sanotaan. Haluaisin nostaa esille pari epäedullisuutta tässä järjestelyssä. Ensinnäkin, kyllä, lapset kasvavat ja monen kohdalla täysin tunnistamattomiksi. Kun kortti vielä allekirjoitetaan tyyliin ”Petri, Liisa ja muu jengi”, ollaan usein siinä tilassa, että vastaanottajalla ei ole mitään hajua, mitä porukkaa kortissa esiintyvä juro nuoriso edustaa. Toiseksi, eivät vanhemmatkaan lopeta kasvua, parta ja ahteri kasvavat tässä yhteiskunnassa hamaan loppuun asti. Siksi minusta olisi äärimmäisen virkistävää nähdä söpöjen tuttisuiden sijasta esimerkiksi perheen isä reilusti tonttulakkipäissään. Rohkeimmat voisivat valita kuvaksi vaikka altaanreunakuvan edelliseltä Kanarian-matkaltaan. Idea vapaasti käytettävissä!
Nyt muihin puuhiin, palaillaan ihmiset!
