sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Rehvakkaa sunnuntai-iltaa ihmiset!

Olen nyt viikon ajan aiheuttanut pahennusta kotioloissa ja aika lutjakkaasti on viikko vierinyt. Etukäteen oli kaikki vähän jännärit housussa, että mitenkä lähtee taas arki sujumaan, kun itselleen elävä tuhlaajatyttö saapuu kotiin, meneekö siinä sitten sukset ristiin ja meikkipeilit sekasin jne. Kaikki ovat kuitenkin edelleen puheväleissä. Myös vanhin veljeni saatiin eilen kotiutettua eli koossa on taas koko "tiimi", ai että!

Tunnustan, että kaikki perhe-elämän ihanuutta käsittelevä lässyttäminen nostaa minulla niskakarvat pystyyn. En tiedä miksi. Sillä saattaa olla vaikutusta, että sain vuoden ajan ahdistua äitini epätoivoissaan minulle tilaamasta Kotivinkki-lehdestä ja sen pullantuoksuisesta ideaalimaailmankuvasta, jossa koko perhe harrastaa, sienestää, laittaa ruokaa ja tekee läksyt onnellisena yhdessä, eli "kotoilee". Riidellä ei tarvitse, sillä yhteiset pelisäännöt on kaikilla tiedossa ja pulmat selvitetään rauhallisesti keskustelemalla. No, yhden perheidylli on toisen perhehelvetti.

Minusta yksi parhaita juttuja perheessä elämisessä just on, että pääsee kunnolla riitelemään, mieluiten jostain elämää tärkeämmästä, kuten kenen nimellä Aku Ankka -lehden pitäisi oikeasti tulla. On myös hienoa, että voi pokkana katsoa kaikkia mahtavia lastenohjelmia. Suosikkejani ovat tällä hetkellä Muumit ja Hirveä Henri. Kaikkein parasta ovat kuitenkin antoisat keskustelut perheenjäsenten kesken, esimerkiksi keskimmäinen pikkuveljeni avautui pari iltaa sitten ahdistuneena, miten hän näki itsensä yhdessä Kakolan vankilapojista.

Luonnollisesti joistain arjen iloista olen myös joutunut luopumaan. Ruokailu on mutkikkaampaa, kun jääkaapissa on muutakin kuin porkkanoita ja maitorahkaa. Telkkaria en osaa käyttää. Vaikein paikka kuitenkin on ollut se, etten ole myöskään päässyt nyt nauttimaan äitini perinteikkäistä huohotuspuheluista. Hänellä on piristävä tapa noin kerran viikossa soittaa puoliltaöin, ja hönkiä karhealla äänellä: "Moi... Ootko kotona...? Ootko yksin...? Hyvä...." Noh, kaikkea ei voi saada. Hyvää illanjatkoa, hyvät ihmiset!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti